Suunnittelupalaveri

Vietimme taannoin vilkkaan parituntisen sisustusarkkitehtimme toimistolla.

On ilo asioida sellaisen ihmisen kanssa, joka suhtautuu työhönsä vakavasti, kunnianhimoisesti ja ammattitaidolla, mutta samalla myös rennosti. Asiallinen, mutta idearikas aivoriihi kuvaisi varmaankin istuntoa parhaiten.

Ajauduimme Sisustusarkkitehtitoimisto Kari Lappalaisen oven taakse alunperin hiukan puolivahingossa. Jo ennen asunnon ostamista oli selvää, että tästä remontista emme omin voimin selviä. Pilkunpedantteina meillä molemmilla laatuvaatimukset ovat kohtalaisen korkeat, mutta kokemusta sisustusarkkitehtien palveluista pyöreä nolla. Tarvitsimme kokeneempien suosituksia. Kari Lappalaista suositteli kauniisti sanottuna ”vaativa” asiakas, joten jos he ovat päässeet yhdessä onnellisesti maaliin, niin epäilemättä pääsisimme mekin.

Jo ensimmäisellä tapaamisella asunnolla Kari mainitsi, että hänen mittakaavansa työssään on milli. Millintarkkuus asuntoremontissa kuulostaa minusta oikein sopivalta. Asunto itsessään on ajalle tyypillisesti vähän vino sinne sun tänne, mutta juuri siksi se vaatiikin tunnollisuutta. Kokeneen arkkitehdin asiakkuutta  puolsi myös satojen saneerauskohteiden kautta kertynyt tuntuma luotettavista rakentajista, mikä  todennäköisesti loppupeleissä säästää sekä  hermoja että mammonaa.

Emmekä me nyt niin kauhean kaukana näkemyksissämme vanhan säilyttämisestäkään olleet. Suunnittelija kenties vain painottaa hiukan enemmän toimivuutta kuin hattaraisissa unelmissaan kauneusarvojen arkea sulostuttavaan voimaan lujasti uskova asiakas.

Saattaa siinä tietysti piillä totuuden siemen, että pelkkä kaunis kaariovi ei välttämättä riitä, kun kuuden hengen talvitakkeja ja -kenkiä yritetään sovitella tyylikkääseen, mutta toimimattomaan eteiseen… Sanoin silti painavan sanan rakkaiden kaarieni puolesta sen verran uskottavasti, että niiden säilyttämiseksi tehdään kaikki voitava.

Tässä vaiheessa tärkeintä on suunnitella niin perusteellisesti, että jälkikäteen ei tarvitse jossitella. Valmiin lopputuloksen pitää olla paras mahdollinen, ja siihen pitää päästä ilman puolivälissä remonttia mieleen juolahtaneita mullistavan loistavia ideoita. Nimenomaan niitä en halua matkaa mutkistamaan.

Projekti etenee omaan majesteetilliseen tahtiinsa kohti seuraavaa palaveria. Ei hätiä mitiä.

2 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

2 responses to “Suunnittelupalaveri

  1. Ritva Suurnäkki

    Hei,
    kiitos kokemusten jakamisesta – toivottavasti remonttinne onnistui toivotulla tavalla. Itselläni ei, valitettavasti, Kari Lappalaisen sisustusarkkitehtitoimiston suunnitelmilla tehty vanhan huoneiston täysremontti Helsingin keskustassa kaikin osin onnistunut. Mahtoiko kohde olla liian vaatimaton, koska toimisto antoi työn nuoremman ja ilmeisesti kokemattoman suunnittelijan tehtäväksi. Ajattelin, että tässä voi olla positiivista se, että suunnitelmaan tulee tuoreita ja nuorekkaita ideoita. Työssä mittakaava ei kuitenkaan ollut ”millintarkkaa”, ja koin yleensäkin, että toiveitani ei kuunneltu. Ei suunnittelu- eikä toteutusvaiheessa. Lopputuloksena ovat mm. odotuksia vastaamattomat ja tarpeisiini sopimattomat säilytystilat, joiden takia nyt etsin uudelleen sisustussuunnitteluapua – vain muutama kuukausi remontin jälkeen – jotta asunnosta saisi asuttavan! Olen hakemassa suosituksia, siksi päädyin tälle palstalle.
    Mikäli remonttinne vielä on kesken, kokemuksesta viisastuneena suosittelisin erityisesti sisustukseen kuuluvan sähkösuunnitelman (valaisinpaikat, katkaisimet, pistorasiat ym…) teeettämistä erikseen tällaiseen työhön erikoistuneella yrityksellä. Voin suositella Ullanlinnan Sähkön ja Kirkkonummen Sähkön palveluja: sieltä sain konkreettisen avun ja neuvot kohtiin, joissa sisustussuunnittelijan suunnitelma ei toiminut tai tarjonnut ratkaisua. Suunnitelmien pohjana oleva rakennepuolen sähkösuunnitelma oli luonnollisesti erikseen teetetty LVIS-suunnittelutoimistolla.

    parhain terveisin
    nimim. ”Projekti kaksio Punavuoressa”

  2. Hei,

    ja kiitos tällaisenkin kokemuksen jakamisesta. Aina kaikki ei mene kuin siellä aurinkoisessa Strömsössä.

    Voin helposti kuvitella kuvaamasi kaltaisen tilanteen, jossa vahvan ammattilaisnäkemyksen omaavan arkkitehdin mielipide ohittaa asiakkaan toiveen. Mekin keskustelimme aika moneen kertaan kaariaukkojen kohtalosta ennen kuin ne jäivät suunnitelmassa paikoilleen.

    Kiinteitä säilytystiloja myös meille on tulossa suhteellisen vähän, mutta näin omasta halustamme. Arkkitehti olisi halunnut asuntoon enemmän kiinteitä kaappeja – kuten nykyään tapana onkin – mutta meidän tämänhetkisiä tarpeitamme vastaa paremmin vaatesäilytyksen hoitaminen irtokaapein. Lapset ovat sen verran isoja, että on vaikea sanoa miten pitkään kukakin vielä kotona asuu, eli on mahdotonta ennustaa miten pitkään mikäkin huone palvelee makuuhuoneena. Eräänlaista kodin elinkaariajattelua tämäkin.

    Arkkitehti olisi mielellään piirtänyt meille myös erillisen kodinhoitotilan, mutta me halusimme jakaa käytettävissä olevat neliöt toisin, vaikka kodinhoitotila toki olisi näppärä. Eikä keittiökään kelvannut meille sellaisenaan, vaan siirtelimme kaapinpaikkoja itsellemme sopivammiksi.

    Näin kun asiaa katselee suunitteluvaiheen jälkeen, niin olemme ilmeisesti olleet aikamoisen aktiivisia…

    Suunnittelutoimiston käytön ehdottomasti suurimmat edut tähän mennessä ovat olleet paperitöiden hoituminen sen kautta sekä asunto-osakeyhtiön että rakennusviraston suuntaan (näihin meillä itsellä ei ole taitoa, aikaa eikä halua) ja urakan kilpailuttamisessa huomioon otettavat asiat. Aiemman kokemuksen puuttuessa viimeksi mainitussa olisi ollut mahdollisuus möhliä kalliimman kautta omin nokkinemme touhuillen.

    Ja sitten on vielä meneillään oleva vaihe, eli pinnoista, väreistä ja kiintokalusteista päättäminen, missä tarvitsemme aivan ehdottomasti puolueettoman osapuolen apua. Kuten jo tuossa aiemmin vihjaisin, meitä on perheessä kaksi kovapäistä oikeassaolijaa, joten kotirauhan kannalta on parasta, että joku muu vetää jonkinlaiset rajat tässä asiassa.

    Sähkösuunnitelman kanssa – yllätys yllätys – olemme myös piirrelleet omat korjauksemme pistorasioiden ym. paikkoihin, mutta valaistus tosiaan vaatii varmaankin vielä asiantuntija-apua. Kiitos aiheellisesta muistutuksesta! Mahdollisuuksia rajaavat jonkin verran vanhan talon omat omituisuudet, koska emme halua johtoja pintavetona, eikä seiniin voi kauheasti ajaa uusia johtouria, katosta puhumattakaan. Nähtäväksi jää vielä miten hyvin vanhat johdot lähtevät uusien tieltä putkistaan. Kaikesta purkamisesta huolimatta meille kun jää vielä jokunen seinä pystyynkin.

    Työmaalla ollaan vasta purkutöiden raivausvaiheessa, joten muutoksiakin on vielä tarvittaessa mahdollista tehdä.

    Toivottavasti saat Punavuoren projektikaksion lopulta onnellisesti kuntoon. Voin vain kuvitella miten turhauttavaa on, kun valmis asunto onkin laitettava uudestaan suunnittelupöydälle.

    Kaunista kesänjatkoa, kaikesta huolimatta!

    Saija

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s