Vedenjakajalla

vedenjakaja

.

Joulu tuli meille tänä vuonna näin pian juhannuksen jälkeen.  Aatto oli eilen, kun remontin purkuosuus päättyi  siivoukseen. Vihoviimeinen purkaja kasasi vielä illansuussa harjan ja rikkalapion kanssa vihoviimeisiä murskerippeitä suojapahvien päältä kadunvarren vihoviimeiselle purkujätelavalle.

Varsinainen juhlapäivä koitti tänään, kun rakennuslupa kuin tilauksesta ilmaisi itsensä. Nyt voi rakentaminen alkaa ihan joka kohdassa asuntoa.

Luvan myötä meiltä katosi huolilistalta yksi jännitysmomentti, mutta niin se teki urakoitsijallakin: tämän remontin on pysyttävä aikataulussa, jotta seuraava pääsee alkamaan ajallaan. Rakennusvirastossa on ollut tavallista pahemmat ruuhkat ja lupien odotusajat ovat venyneet.  Luvan viivästyminen olisi tehnyt pahaa jälkeä aikatauluille.

Joka päivä tapahtuu. Pelkästään purkujätteen häviäminen oli pieni juhla, mutta pintojen suoristuminen ja pohjamaalaus saavat kriisialueen näyttämään hetki hetkeltä enemmän taas asunnolta. Hävittäminen on ohi, uuden tekeminen alussa.

Näen varmasti tilanteen valoisampana kuin vähemmän piirustuksia pyöritelleet, sillä vaikka olin itse jo sunnuntaina pelkkänä intona työn edistymisestä, tunnusti tytär tänään, että hänestä asunto näytti sillloin niin kamalalta, että melkein itketti. Aika hiljaisia olivat muutkin paitaressut.

Useimmat työmaan nähneet ovat tosiaan kuvailleet sitä lohduttomaksi, mutta minusta joka iltapäivä töiden jälkeen ovesta sisälle astuminen on kuin lahjapaketin avaisi. Se on hyvällä tavalla jännittävää. Ja vaikkei uskoisi, niin yhä vieläkin asunnosta löytyy terveisiä menneisyydestä. Tänään ilmastointikanavasta putkahti eristeeksi tungettuja sanomalehtiä lauantailta 8.12. 1979

 

tarina

Rahtilaiva Malmin haaksirikko oli aikanaan niin iso uutinen , että kirjoituksen nähtyäni muistin hatarasti tapauksen silloisesta nuoresta iästäni huolimatta.

Tulevat polvet eivät valitettavasti tule kokemaan  samanlaista löytämisen iloa.  Hormeihin ei nimittäin  tällä kertaa ole tarkoitus sulloa uutisia – vaikka kieltämättä suuri osa päivittäisestä informaatiovirrasta pimeään paikkaan kuuluisikin…

 

 

 

Mainokset

4 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

4 responses to “Vedenjakajalla

  1. Kyl teidän nyt johonkin koloon pitää se sanomalehti ja kossupullonkorkki piilottaa. Tai jotain selaista. Onnea edistymisestä Tästä lähinhän kaikki kuitenkin on silkkaa edistymistä. 🙂

  2. Jonkun naperon vanha puhelin tai i-laitevainaa! Kyllä! Kiitos kun muistutit perinteestä. Edellisissäkin rempoissa on jotain pientä jätetty jälkeen.

  3. Henna

    Hienoa, onneksi olkoon ! Mahtavaa nähdä kuinka homma etenee jatkossakin !

  4. Täytyykin taas päivittää, koska onhan se edennyt – sekä eteen että taaksepäin. 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s