Ovi auki ajan tulla, mennä

 pariovet

Ovet, ensimmäiset ovet ovat löytäneet uuden paikkansa ja asettuneet siihen kuin aina olisivat olleet. Kotonaanhan komea pariovi tietenkin onkin. Se on siellä, missä se on aina ollut,  vain toisella seinällä.

Jokohan nyt uskaltaisimme luottaa, että lasit selviävät ehjinä remontin läpi? Jos sattuisi onnettomuus, niin samanlaista uralasia tuskin olisi joka lasitusliikkeessä tarjolla. Tuskin olisi yhdessäkään. Se olisi jättiharmituksen paikka.

Ovet ovat alkujaan olleet tammikuvioisiksi ootratut. Sitten joku on päättänyt modernisoida ne vaaleanharmaiksi. Vanha ootraus saa jäädä nytkin maalin alle. Siellä se pysyy tallessa, ehkä joskus jonkun löydettävänä.

Parkettia kasetteineen oli ennakkotiedoista poiketen onneksi saatu talteen jonkin verran. Sitä tarvitaan paikkamateriaaliksi, kun purettujen kaappien kohtia lattiassa korjataan. Lattiasta irrotettujen kasettien  alapuoli näkyy meille nyt sellaisena kuin se on tekijänsä käsistä lähtenyt: paljasta, puhdasta puuta suoraan Tampereelta, työläiskaupungista herrojen Helsinkiin.

 

kasetti

Parketin alapuoli poikkeaa tukevuudessaan jonkin verran moderneista seuraajistaan. Lukkopontti ei oikein toimi näissä vahvuuksissa.

.

tekijä

Jokaisen kasetin pohjassa oleva siisti osoitelappu kertoo lattian tekijät. Höyrypuuseppä Osakeyhtiöllä on komea historia ja kunnioitettavia asiakkaita, joten oli hauska löytää  heidän kuittauksensa. Yhtiön perustajasta on Juhan suku-uutiset -blogissa mielenkiintoinen tarina.

Höyrypuuseppä Osakeyhtiö oli vuotta ennen lattiamme asentamista saanut valmiiksi ainakin yhden työmaan naapurustossa: eduskuntatalo avattiin maaliskuussa 1931. Hauska sattuma on, että eduskuntatalon seinämaalaukset tehnyt taiteilija on tehnyt myös rappukäytävämme kattomaalaukset. Joko tekijöitä on ollut siihen aikaan todella pieni joukko, tai sitten verkostoituminen on ollut tehokasta. Oli miten oli, niin ainakin on ollut kohtuullinen matka siirtää maalaustelineet työmaalta toiselle. (Taiteilijaan palaan vielä myöhemmin toisen sattuman ansiosta.)

Ja sitten tuo  Leo Suni.  Googlella löysin helsinkiläisen samannimisen henkilön (s.1891, k. 1942), joka on osallistunut vuoden 1912 Olympialaisiin uimahypyissä. Voisi hyvinkin olla sama Suni, kukapa sen tietää? Pelkällä urheilulla ei siihenkään aikaan ole moni itseään elättänyt.

.

Ovet ja historialöydät ja hellekö lienevät yhteisvoimin meidät pehmentäneet, mutta vaikka mitään ei pitänyt ostaa eikä mitään tarvita, tulimme hankkineeksi kotiin pienen hengettären.

Hän ei ole mikään turha tyttö. Hänellä on ollut tärkeä tehtävä. Marmori-istuimellaan hän on pitänyt sivistyksen ja ajanvietteen ojennuksessa nojaten hentoisilla lapaluillaan kirjanselkiin. Hän kuuluu kuin luotuna huoneistoon, jossa on aina sekä luettu että kirjoitettu: työksi ja huviksi, mutta ennen kaikkea tiedon vuoksi.

 

patsas

Antiikkiliikkeestä piti lähteä kotiin vain tämä yksi kaunotar, mutta viime hetkellä meille äännähdettiin arasti näyteikkunan takanurkasta.  Kuka olisi voinut jättää pikkusiskon sinne?

.

kansi

Tervetuloa, siskokset!

Mainokset

2 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

2 responses to “Ovi auki ajan tulla, mennä

  1. Ovet ovat kauniit, ja lasiruutujen määrästä voinen päätellä, että korkeita ovat huoneenne. ”Korkeita ovat huoneenne” sai nyt kyllä mielessäni ihan runollisenkin tulkinnan. Nuo historian kerrostumat ja antiikkisiskokset, vallan viehättävää ihan kaikki!

    • Jostain muistelen lukeneeni, että töölöläiskerrostalojen huoneiden minimikorkeudeksi määrättiin 3 metriä, syistä joita en tarkemmin muista.

      Kerrostumia tuntuu löytyvän, sananmukaisestikin, viimeisimpänä palvelijanhuoneen lattian alta Chicago Herald Tribunen osia kesäkuulta 1931. Mistä ihmeestä sellaisia on sinne joutunut?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s