Avainsana-arkisto: pohjapiirros

Alkutilanne

Tässä tohinassa on jänyt kokonaan näyttämättä, mikä on alkutilanne asunnon pohjan kanssa. Korjataanpa unohdus nyt.

Kuvankaappaus 2014-2-28 kello 20.36.08

Keittiöön on jossain vaiheessa (luultavasti vuonna 1964) lisätty seinä, jolla on erotettu käytävä, ja ruokasalista makuuhuoneeseen vienyt ovi on suljettu, mutta muita tehtyjä muutoksia en ole tähän mennessä löytänyt.

Pohja on oman aikansa lapsi. Se oli moderni, selkeä ja käytännöllinen yhden virkanaisen ja hänen kotiapulaisensa koti. Kiinteitä kaappeja on paljon, mutta ne on kätketty hienosti kantavien palkkien väleihin ja oviaukkojen yläpuolisiin rakenteisiin. Keittiö oli sivussa ja pieni, koska rakennusaikaisen käsityksen mukaan keittiöön ei olisi koskaan asiaa kenelläkään muulla kuin kotiapulaisella.

Ajat ovat nyt toiset. Meitä on kuusi, eikä yhtään apulaista. Nykyään keittiössä häärää – onneksi – useampi kuin yksi ihminen, hallissa ei luultavasti useinkaan siemailla raparperijuoma-aperitiiveja helmet kaulassa, ja pyykitkin pestään kotona itse, eikä pesetetä alakerran pesulassa.  Asuntoa ei voi museoida, vaikka tuleva mullistus aiheuttaakin jonkinasteista syyllisyyttä. Ei ole henkisesti aivan helppoa muuttaa vanhaa interiööriä, jota voisi historialliseksikin kutsua.

Oikeastaan pääsin sopuun itseni ja remontin kanssa nimenomaan, hiukan ironisesti,  juuri rakennuksen tyylisuunnan kautta. Talo edustaa tyylipuhdasta funktionalismia pelkistettyine linjoineen ja ikkunarivistöineen. Siinä ei ole mitään tunkkaista eikä koukeroista. Funkkis edusti uutta, toiveikasta ja tervettä aikaa. Sen aatemaailmaa oli nimenomaan tarkoituksenmukainen, tarvetta palveleva suunnittelu.

Funktionalismin idean kiteytti amerikkalainen arkkitehti Louis Sullivan jo vuonna 1896 toteamalla, että ”tarkoitus sanelee muodon”. Myöhemmin Le Corbusier kutsui asuintaloa ”koneeksi, jossa eletään”. (Wikipedia)

Sitä ideologiaahan mekin olemme nyt toteuttamassa tässä ajassa. Ja vaikka suljemme huoneesta toiseen avautuvan pitkän näkymän, uusi sellainen toisaalta avautuu sisemmälle asuntoon, oikeastaan kahteenkin suuntaan. Alkuperäinen, toimiva takka säilyy sellaisenaan, ikkunapenkit palautetaan kaakeloinnin alta ennalleen, kaikki tarvittavat ovet tulevat olemaan alkuperäisiä, ja tarpeettomiksi jäävätkin säästetään. Tammiparketin kunnostamisen suhteen olemme toiveikkaita, vaikka se paikoitellen aika rujo onkin.

Kyllä asunto funkkiksena tulee säilymään meidän käsissämme. Se vain päivittyy vuodelle 2014.

 PS. Vaikka ovien määrä on jo tuossa piirroksessakin häkellyttävä, totuus on uskomattomampi. Kuvassa eivät näy kaappien 15 pikkuovea!

Mainokset

2 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

Pohjat puntarissa

Myyty asunto on nyt kokonaisuudessaan tyhjä ja pahin muuttostressi ohi. Iso kiitos kaikille urakkaan osallistuneille! Perun puheeni ”kevyesti matkustamisesta” ja tunnustan faktat: on sitä romua kertynyt ihan tarpeeksi – ja reilusti ylikin.

Seuraavaksi fokus siirtyy takaisin remonttisuunnitelmiin. Mitään ei ole vieläkään lyöty lukkoon. Ne neljä luonnosta, jotka saimme juuri ennen joulua, ovat suunnitelmien pohjana joka tapauksessa edelleen, ja tässä ne nyt sitten ovat, plussineen ja minuksineen.

A. Ensimmäinen ja kallein ehdotus. Hyvää on meidän mielestämme vessojen määrä, keittiön paikka (joka olikin oma toiveemme, kröhöm) ja kelvollinen määrä kaappitilaa. Mikä ei oikein miellytä meitä, niin yhden ikkunan uhraaminen kylpyhuoneelle vs. ikkunaton makuu-/työhuone. Murhetta aiheuttaa myös alkuperäisten arkkitehtonisten yksityiskohtien keilaaminen eteisestä ja hallista.

B. Tämä on A-luonnoksen kanssa suunnilleen samanhintainen ehdotus, ja monelta osin myös samantyyppinen. Erinomaista on kodinhoitohuone, mutta makuuhuoneita jää näin vähemmän kuin olisi ideaalia meille. Tässä on heikkoutena myös se, että niin sanottuun keittiöportaaseen olisi käynti päämakuuhuoneen kautta. Keittiöporrasta on kuitenkin käytettävä esimerkiksi kun viedään roskat, mennään kellariin, vintille tai kattoterassille. Ja taas itkettää pääsisäänkäynnin eleganttien kaarien kohtalo.

C. Njoo-o… Kyllä… Mutta vaatehuoneen kautta ulos makuuhuoneesta? Ei kai nyt kuitenkaan. Sitä paitsi edes yksien pariovien on säilyttävä. Tämä on hinnaltaan huokeampi kuin kaksi edeltäjäänsä, mutta suihkujakin on sitten tarkalleen yksi, ja molemmista vessoista käynti suoraan keittiöön. Kompromissien kanssa taiteiluahan tämä tietysti väistämättä on.

D. Viimenen luonnos on edullisin ehdotus. Siinä ei ole merkittäviä muutoksia alkutilanteeseen. Keittiö on alkuperäisellä paikallaan, kaksi vessaa ennallaan, hallin ja salin välillä oleva kaappiseinä sellainen millaiseksi se on rakennettukin. Lasipariovineen se onkin kyllä kaunis, mutta jättää toisaalta hallin pimeäksi. Alunperin työhuoneena olleen päämakuuhuoneen pariovet on poistettu, samoin salin toisella puolella olevaan alkuperäiseen ruokailuhuoneeseen vieneet pariovet.  Keittiön vieressä olleen palvelijanhuoneen pikkuruinen wc on myös purettu, kuten myös muutamia kaappeja, minkä ansiosta sokkeloinen käytävä on vähän selkiytynyt.

Tässä on hyvää, että paljon alkuperäistä säästyisi ja makuuhuoneet pysyisivät isoina. Heikkoudet ovat toisaalta myös painavia: keittiöön ei  mahdu ruokailemaan ja mahdollisiin ruokapöydän paikkoihin taas on toivottoman pitkä matka; keitiöpuolelle mennään kapean pullonkaulan kautta hallista;  yksi makuuhuone jää taas puuttumaan.

A:n, B:n, C:n ja D:n yhdistelmistä totuus varmasti lopulta löytyy tavalla tai toisella. Asunnossa on paljon ikkunoita ja vähän kantavia rakenteita, joten mahdollisuuksia onneksi on runsaasti. Pyörittely jatkuu.

29.1.2014

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized